Aiemmin syksyllä päätin toteuttaa yhden "koirakrääsäunelman": Pepille Pomppa-lämpötakki (perusPomppa).

Suosikkivärini keltainen oli ikävä kyllä tuomittu valikoimista poistuvaksi eikä sitä sitten enää löytynyt oikean kokoisena mistään. En kuitenkaan jaksanut alkaa selaamaan miljoonia koiratavarakirppiksiä läpi ja halusin hyödyntää silloisen Petenkoiratarvikkeen Pomppa-alennuksen, joten aloin pohtimaan muita vaihtoehtoja. Lopulta eniten jäljelle jääneistä väreistä miellytti tämä tyylikkään simppeli harmaa.

Tykkään! 5/5!

Tuo Pepin pantakin on muuten uusi, nyt vasta muistan mainita vaikka näkyihän se jo viime postauksessakin.



Tämän ihanan lumikerroksen tuho näkyy jo sääennusteissa, nyyh. Toivottavasti pian tulee uutta lunta ja pysyvää sellaista!

Ensilumiraportti

Virallisesti ensilumi alkoi sataa jo eilen illalla, ja tänään lunta on sitten tullut muuten vaan pitkin päivää! JEE!

Näin koirat vastaanottivat lumen:


Vielä pari kännykkäkuvaa tältä illalta,

Sekarotukysely

Uusia kuulumisia ei juurikaan ole, tytyjen juoksut jatkuu ja me vaan lähinnä remmilenkkeillään. Ulkona on ollut niin harmaata ettei ole tullut räpsittyä uusia kuviakaan. Viikonloppuna saadaan ehkä ensilumet tännekin vihdoin ja viimein, sen innoittamana saatan ulkoiluttaa kameraa.

Mutta nyt tämän tylsyyden keskellä jatkan vielä kysely/haastelinjalla. Hurttahuoneen haasteosiosta löytyi tämä sekarotuisten omistajille suunnattu kysely.

1. Mitä rotuja koirassasi on?
Peppi: tanskandoggi/bokseri/saksanpaimenkoira/shetlanninlammaskoira-mix (isä tanskandoggi/bokseri, emä saksanpaimenkoira/shetlanninlammaskoira).
Pihla: saksanpaimenkoira/slovakiancuvac/siperianhusky/alaskanmalamuutti/lapinporokoira-mix (isä saksanpaimenkoira/slovakiancuvac, emä siperianhusky/alaskanmalamuutti/lapinporokoira).

2. Miksi valitsit juuri sekarotuisen?
Vastasin tähän samaan kysymykseen alkuvuonna kysymyspostauksen kautta ja kopioinkin kömpelön vastaukseni sieltä kun en vieläkään osaa tätä tämän fiksummin muotoilla:

"Mikään yksittäinen rotu ei ole tuntunut tarpeeksi vahvasti "omalta" että olisin sellaisen halunnut itselleni hankkia. Niinpä nämä sekasotkut ovat sitten tuntuneet oikein hyvältä vaihtoehdolta kun eivät tule mistään tietystä "muotista"..? Jotenkin näin muotoilisin asian."

3. Kävikö mielessäsi ollenkaan rotukoiran hankinta?
On käynyt joo. Ei mulla mitään "hyi, ei ikinä rotukoiraa!"-asennetta ole.

4. Käytätkö ikinä sekarotuisesta koirasta nimitystä "seropi"? Loukkaannutko tästä nimityksestä?
Käytän ja usein. Ei se loukkaa, paitsi jos nyt joku ääliö sitä käyttää sillä lailla tahallaan loukkaavana nimityksenä.

Englanniksi "mutt" (=piski, käytetään usein kun puhutaan sekarotuisesta, hyvin saman tyyppinen sana kuin seropi) on sitten ihan eri juttu. Se on mua häirinnyt kauan, juuri siitä syystä että niin monet ylimieliset rotupielitistit ovat käyttäneet sitä loukkaavassa tarkoituksessa. Nykyään en kuitenkaan tätäkään sanaa niin vastusta enää, osaan suhtautua siihen neutraalisti ja pystyn jopa Kännykkäkuvatissa tägäämään koirieni kuviin #mutt. Edistystä!

5. Mitä mieltä olet sekarotuisen pennuttamisesta?
Joka koiraa ei tarvitse pennuttaa vaikka kuinka olis söötti ja kiltti. Ja tämä koskee sekä seropeja että rotupeja.
En tykkää siitä, että huvikseen pistetään pentueita alulle vain koska se oma koira on vaan niin hitsin söpö ja kuvitellaan että siitä saadaan helposti itselle sen emän/isän täydellinen klooni. Rahanahne pennutus on tietysti myös perseestä.

Pitäisi miettiä piiiitkääään että onko oikeasti järkeä pennuttaa. Odotusaika ja synnytyskään ei ole aina mitään helppoja juttuja ja voivat mennä pahasti pieleen. Voisin saarnata tästä vaikka kuinka kauan.

Pentueella olisi hyvä olla joku tarkoitus, esim. potentiaalisia hyviä harrastuskoiria. Terveystutkimukset on tärkeitä. Molempien vanhempien pitäisi olla vähintäänkin luustokuvattuja ennen kuin aletaan tosissaan miettimään pentujuttuja.

Jospa yrittäisin muodostaa jonkinlaisen pointin tähän nyt: en tykkää hupipennutuksesta, mutten vastusta seropien suunniteltua pennutusta kokonaisuudessaan. Tarkasti harkitut pentueet tutkituilla vanhemmilla = OK!

6. Harrastatko koirasi kanssa jotakin?
Juu, joskus omaksi iloksi harrastellaan kotikutoisesti virikejäljestystä, tokoliikkeiden hinkkaamista ja vetojuttuja. Niin, ja mätsäreissä käydään silloin tällöin.
Pepin osalta vetojutut on nyt poissa kuvioista jonkin aikaa, haluan luustokuvauttaa sen ennen kuin jatketaan, jos jatketaan. Luustokuvauksen syyt ja mahd. seuraukset kirjoittelen sitten kun ovat ajankohtaisia (ei liity pentuihin mitenkään! Pakko lisätä tämä heti, kun just tuolla ylempänä tuli mainittua luustokuvat pentuja suunniteltaessa...).

7. Oletko käynyt mätsäreissä, x-rotuisten luokkiin osallistuen?
Täälläpäin on tosi harvoin x-rotu-luokkaa mätsäreissä, johtuu varmaan siitä että seropeja näkyy mätsäreissä aika vähän. Peppi on kerran sellaiseen osallistunut X-ROTU 4-sijoituksella ja silloinkin oli vähänlaisesti osallistujia kehässä (ei kuitenkaan niin vähän, että sijoitus olisi ollut taattu! Nih!).

8. Miten varmistuit sekarotuista koiraa ostaessasi, ettet tue pentutehdastoimintaa?
Onpas jotenkin asenteellinen kysymys?... Kuitenkin rotukoirakuvioistakin löytyy pentutehdasmeininkiä.
Ja meinasin jo tuhahtaa että kuka nyt tällaisiä isoja roikaleita tehtailisi, mutta sitten muistin että äh, kyllä jotkut sellaistakin puuhastelee.

No kuitenkin, on tullut tutustuttua näiden kasvattajiin ennen koiran ostamista + sen jälkeenkin ollaan oltu tekemisissä ja ollaan edelleen. Kyllä mulla on tietoa sen verran, että oon varma että nämä ovat molemmat ihan kertaluontoisia pentueita eikä taustalta löydy liukuhihnatuotantoa.

9. Oliko sekarotuinen koirasi suunnitellusta vai vahinkopentueesta?
Peppi on lähtöisin vahinkopentueesta, Pihla tuli maailmaan suunniteltuna. Ei tosin niin tarkkaan suunniteltuna kuin toivoisin (esim. terveystutkimusten osalta).. Tuolloin pari vuotta sitten en ollut tarkka "tahallisten" seropipentujen kriteereistä.

10. Onko sekarotuinen koirasi FIX-rekisterissä?
Ei. Jossain vaiheessa meinasin rekisteröidä, mutta enpä tiedä onko siihen tarvetta kun ei harrasteta mitään virallisesti jne.

Kuvia, huoltojuttuja ja Liebster Award #2

Siinä taas uusimpia kuvia.


Ensin otan käsittelyyn vapaamuotoisen huoltotoimenpidekyselyn jonka idean nappasin jostain koirablogista jo yli puoli vuotta sitten.. Siitä lähtien kysely on kököttänyt luonnoksissa pölyä keräämässä.

Eli huoltotoimenpiteet ja miten niihin meillä suhtaudutaan:

Pesu
1-2 pesua vuodessa. Useamminkin voi tulla pestyä mikäli tarvetta on.
Peppi menee kiltisti suihkunurkkaukseen. Pesun aikana se enimmäkseen seisoo paikallaan, mitä nyt välillä yrittää kohteliaan hitain liikkein livetä paikalta.
Pihla ei arvosta pesuja ollenkaan. Ei auta houkuttelu, vain käskyttäen sen saa tapahtumapaikalle. Pestävänä se käyttäytyy samaan tyyliin kuin Peppi, mutta sen pakoyritykset ei ole aina ihan yhtä hienovaraisia. Surkealta pitää toki näyttää ihan koko operaation ajan ja vielä tovin sen jälkeenkin vaikka kuinka yrittäisin lahjoa.

Harjaus
Harjaan silloin tällöin vähän, eniten tulee harjattua karvanlähtöaikaan. Molempien mielestä harjatuksi tuleminen on melko mälsää. Eivät kuitenkaan kiemurtele, vaan antavat harjata vaikkei se ehkä kivaa olekaan.

Korvat
Pihlan korvia ei ole vielä tarvinnut puhdistaa tai hoitaa mitenkään.
On tullut todettua, että korvien putsaus on Pepin #1 inhokkiasia koko maailmassa. Ei tykkää siitä yhtään, pakoon pyrkii kuin viimeistä päivää. Sinnikkään rauhallisella väsytystaktiikalla oon aina saanut sen "ajettua" siihen pisteeseen että se pysyy hetken paikallaan ja saan litkut sen korviin jotenkuten. Parantamisen varaa on, joku mukavampi ja helpompi keino pitäisi kehittää.

Silmät
Pihla on tähän asti säästynyt myös silmähuollolta.
Pepin silmät ärsyyntyy aika helposti esim. keväisin hiekkapölyaikaan, ja jos silmien punoitusta ja/tai kirkasta vuotoa ilmenee, kamomillateehuuhtelu yleensä auttaa (täyteen kukoistukseen päässyt silmätulehdus on tietysti eläinlääkärin heiniä). Huuhteluoperaatio ei vaikuta haittaavan Peppiä ollenkaan ja silmätipatkin se sietää.

Suu
Koirilla on "luuilta" pari kertaa viikossa, silloin saavat lihaisat luut järsittäviksi. Luiden jäystäminen siis osaksi auttaa pitämään hampaat kunnossa, mutta nykyään koirilla on myös omat hammasharjat ja hammastahnat... Olin aiemmin ehdottomasti sitä mieltä, että mä EN mitään koirien hampaita harjaa, mutta jossain vaiheessa mieli muuttui.
Hampaita harjaan silloin tällöin kun sen muistan tehdä, ja se sujuu oikein hyvin, kiltisti antavat harjata. Johtuu luultavasti siitä, että hammastahna maistuu niiden mielestä hyvältä.
Joskus tulee myös ripoteltua merilevää koirien kippoon. Joku hammaskivi-instrumentti voisi olla hyvä hankinta varmuuden vuoksi..

Tassut
Pihla on säästynyt tassuhuolloltakin. Onnekas elukka!
Kun en vielä tajunnut antaa sinkkilisää, Pepin tassut olivat talvisin usein kuivat ja halkeilivat inhottavasti. Silloin niitä rasvailin, oli se melko työlästä kun koira halusi vain nuolla rasvat pois ja sitten sitä rasvaa oli joka paikassa kun en hoksannut että sille voisi laittaa vaikkapa jotkin sukat esteiksi. Antoi kuitenkin rasvata. Nykyään ei enää tarvitse tuskailla kuivien tassujen kanssa kun sinkkilisä & öljyt pitää ne kunnossa.

Kynnet
Kynnet leikataan kerran viikossa. Sujuu vaihtelevalla menestyksellä.. Molemmilla on välillä kausia jolloin kiskovat koipia pois kynsisaksien luota ja vaikuttavat ahdistuneilta. Sitten taas useimmiten kuitenkin antavat leikata nätisti.
Noissa huonoissa kausissa ei tunnu olevan mitään logiikkaa, oon aina rauhallisin mielin leikkaustilanteissa ja siitä on tosi kauan kun oon viimeksi kummallekaan tehnyt kynsienleikkauksen klassikkomokaa eli "hups leikkasin liikaa ja koiraan sattui".

Lääkitys
Ainoa pilleri jonka Pihla suostuu syömään vapaaehtoisesti on erään valmistajan possunmaksalla maustetut sinkkitabletit - mitkään varsinaiset lääkkeet ei mene alas. Tämä tyttö on ekspertti pillereiden syljeskelyssä ja ruokakipon pohjalle suodattamisessa. Mä teenkin nykyään vaan niin, että koiran suu auki -> lääke suuhun -> suu kiinni ja pidän sen (hellästi) kiinni niin kauan että tunnen koiran nielaisevan -> suu auki, kehut ja namia naamaan.
Pepillä ei ole mitään asennevammaa pillereitä kohtaan, sille ei aina edes tarvitse naamioida lääkkeitä että se söisi ne. Kelpaa kyllä.

Haavojen hoitaminen
Pihlalla ei ole ollut haavoja joita olisi tarvinnut hoitaa. On sillä varmasti jotain pieniä reikiä ollut kun on kavereidensa kanssa paininut kuin mielipuoli, mutta ovat kaikesta päätellen parantuneet itsestään ja tulehtumatta.
Pepillä on ollut kerran kesällä hotspot ja sitten joskus on jokunen rasvapattimikälie poksahtanut auki ja vaatinut putsaamista. Aina on antanut putsata vaikka puhdistusaine on ehkä vähän kirpaissutkin.

Eläinlääkärikäynnit
Kun Pihlan mystisiä vatsaongelmia tutkittiin sen pentuaikoina, se pisti hanttiin kaikin voimin varsinkin verikokeiden oton aikana. Ei tykännyt, rimpuili, kiljui. Sittemmin kun ollaan käyty ihan vaan perus rokotuksilla, on kaikki mennyt hyvin, ei enää stressiä eikä vastustelua.
Peppi on aina ollut rento lääkärivisiiteillä.

Unohtuikohan jotain? Nämä jutut siellä luonnoksessa oli, enkä nyt muuta kirjoitettavaa tästä keksikään. Seuraaava aihe käsittelyyn!:

"Liebster awardin idea on uusien ja tuoreiden blogien ja se, että pienemmätkin blogit saisivat näkyvyyttä. Libster award annetaan blogaajalta blogaajalle."

Vuoden toinen Liebsteri. Tällä kertaa kiitän haasteesta Kirsiä!

Säännöt:
1. Kiitä sinut nimennyttä blogaajaa ja linkitä hänen bloginsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 Libster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä nimetyille. Nääähhh..

1. Mistä lemmikkisi on saanut nimensä?
Lulu taitaa olla ainoa, jonka nimellä on joku "esikuva". Muiden nimet oon vaan bongannut jostain, tykännyt ja ajatellut niiden sopivan ko. elukoille.
Lulu-nimi tulee siis animehahmo Lelouch vi Britannian lempinimestä. Miksi? En ihan muista, luultavasti oon vaan Lulun hankkimisen aikoihin tykännyt tuosta hahmosta paljon.

2. Mistä sellaisesta haaveilet, jota et ole vielä pystynyt toteuttamaan?
Haluaisin asua jossain mummonmökissä keskellä korpea.

3. Linkitä joku hyvä kappale, mitä olet viime aikoina kuunnellut.
Viime aikoina en ole paljon muuta kuunnellutkaan kuin Undertale-pelin soundtrackia. Linkitän siitä kaksi hienoa kappaletta koska tämä soundtrack on täynnä niin erilaisia musiikkityylejä ettäh:

Waterfall
Dummy!

4. Palaako lemmikkisi kanssa joskus käämi? Mitä teet siinä tilanteessa, kun hermot menee totaalisesti etkä pysty menemään rauhoittumaan muualle (esim. toiseen huoneeseen)?
Meneehän niihin välillä hermot, ei voi elo aina olla täysin ruusuista. Jos nyt mietin jotain totaalista raivaritilannetta, niin kyllähän siinä tulis huudettua.

5. Mitä tykkäät lukea muiden lemmikkieläinblogeista (esim treeneistä, arjesta, katseletko valokuvia)?
Sanon nyt ihan suoraan että kaikkein eniten tykkään saman tyylilajin edustajista kuin mitä tämä meidän blogi on - eli arkea ja paljon kuvia. Aika harvoin tulee vastaan yhtä "tylsiä" blogeja kuin meidän oma on ja se on harmillista! Pieni treenilisuke sivussa ei haittaa, mutta kaikkein eniten kiinnostaa ihan arkinen elo ja kuvat.

6. Minne matkustaisit juuri nyt, jos sinulla olisi siihen mahdollisuus?
.............En varmaan minnekään. Tai ehkä joku kotimaan roadtrip feat. koirat vois olla kiva..

7. Muistuttaako lemmikkisi jotakin tunnettua hahmoa (kirja, tv-sarja, leffa…)?
Mä oon jotenkin tositosi surkea miettimään tällaisia juttuja.. Ei tule nopealla eikä pidemmälläkään mietinnällä juuri mitään mieleen.

8. Onko sinulla muita harrastuksia kuin lemmikit ja jos on niin mitä?
Valokuvaus (vaikka sekin liittyy 95% lemmikkeihin..) piirtäminen/maalaaminen ja Photoshopilla leikkiminen esim. bannereita tehden.

9. Tulet väsyneenä töistä/koulusta kotiin ja sinun on tehtävä ruokaa, mitä alat vääntämään?
Varmaan jotain makaronijuttua, ehkä jopa pelkkää keitettyä makaronia + ketsuppia päälle.. Mmm, niin hyvää ja ravitsevaa..! Not. Tuo siis itselleni. Jos vieraita olisi tulossa, niin saattaisin hankkia vaikkapa tortillat täytteineen pöytään.

10. Mikä on mielipiteesi Suomen susitilanteeseen?
A-p-u-a. Mun mielestä kaikkia susia ei pidä/saa lahdata. Upeita eläimiä ja kuuluvat osaksi Suomen luontoa.
Häirikkösusille kuulaa kalloon, muut pitäisi jättää rauhaan. En tykkää siitä että myönnetään kaatolupia jotka oikeuttaa sen että rynnitään joukolla metsään ja etsimällä etsitään susi/a tapettaviksi.
Häirikkösusilla tarkoitan sellaisia yksilöitä joilla on kenties päässä jotain pahasti vialla jos/kun toistuvasti tunkevat asutuksen keskelle tuhoa ja vaaraa aiheuttamaan eivätkä pelkää edes ihmisiä.

11. Nautitko metsästä, ja mikä on upein kokemus minkä olet siellä/luonnossa kohdannut?
Kyllä, tykkään liikkua metsissä ja luonnossa yleensäkin! Se on ihan mahtava tunne kun samoilee jossain oikein nätissä metsässä ja koirillakin on kivaa.
Kun nyt jotain upeita kokemuksia mietin, niin ekana tuli mieleen sellaisina OOH!-hetkinä nämä kaksi tilannetta:


Tämä näky tältä syksyltä, kuva ei täysin tee oikeutta sen upeudelle

Tämä maisema tämän loppukesän vuorikiipeilyseikkailulta

Horros

Se olis sitten marraskuu. Tän postauksen kuvat on tosin lokakuun viimeisiltä päiviltä, mutta ei anneta sen häiritä ollenkaan.

Marraskuu on niin turha kuukausi, että ihan toivoisin että voitais vaikka vetää pienet talviunet ja herätä joulukuun alussa. Tämä kuukausi tulee nimittäin sisältämään lähinnä puuduttavaa odottelua.

Odotan, että
....Koirien juoksut loppuu ja sen myötä niiden arki normalisoituu
...Kurakelit loppuu ja kelit muuttuu talvisemmiksi
...Ensilumet sataa ehkä kenties joskus
...Joulukuu alkaa

Plääh.

Ja tosiaan, koirien juoksut on monikossa, koska nyt vihdoin on molemmilla ämmillä on juoksut käynnissä samaan aikaan. Pepillä alkoi ensin ja Pihlalla sitten pari päivää myöhemmin. Hieno homma, kun loppuvatkin sitten suht. samoihin aikoihin.

Hain taas viikolla postista Pepille lisää vaatetusta. Huppari tällä kertaa, kuvia alla ja instasta löytyy lisää.
Tätätkään vaatekappaletta en suostu sanomaan turhaksi, kyllähän tällä käyttöä on.. Pikkupikkupakkasilla päälle ja kovemmilla pakkasilla yksi vaihtoehto manttelin alle lisälämmöksi..! Köh. Onhan se hieno.